Alahärmän Ylipään Erämiehet ry on perustettu vuonna 1962 ja seuran metsästysmaja, Härmänhauran-maja on rakennettu vuonna 1982 ja maja sijaitsee kunnalta hankitulla n. 1 ha:n tontilla. Maja-alueeseen kuuluu varsinaisen majan lisäksi puulato, varasto ja puucee. Seura kuuluu jäsenenä Suomen Metsästäjäliittoon, sekä Pohjanmaan kennelpiiriin.
Seuramme metsästysvuokrasopimusten määrä on kokonaisuudessaan n. 3000 ha ja jäsenmäärä on 107 kpl 31.12.2020. Seuran jäsenet asuvat pääosin vanhan Alahärmän kunnan Hakolan ja Kivihuhdan kylien alueella.
Olemme Suomen "ensimmäinen" hirviseurue, mikä metsästi ainoastaan pysäyttävää hirvikoiraa apuna käyttäen. Vuonna 1976 Kiviniemen Jalo hankki Rellu-nimisen Harmaa Norjan hirvikoiran narttupennun. Siitä lähtien seurassa ollut aina toimivia koiria käytännön hirvijahdin suorittamista varten. Hirvisaaliit seuran alueelta: Vuonna 1984 18 hirveä -> vuonna 1990 1 sarvipää puolen tunnin jahdin jälkeen ja pohjalla käytiin vuonna 1991 kun saaliiksi saimme yhden vasan. Vuosittaiset lupamäärät asettuvat sidosryhmäneuvotteluissa sovittuihin raameihin. Anotut lupamäärät perustuvat suosituksiin ja talvehtivan kannan oikeaan arviointiin. Vuosittainen hirvilupamäärä on n. 7–8 lupaa. Seuran hirvijahdin yhteydessä on järjestetty kutsuvierasjahteja mm. Lapuan Patruunatehtaan/Nammon lanseeraaman lyijyttömän Naturalis-luodin ”julkistamisjahti” suoritettiin seuran alueella syksyllä 2002, minkä jälkeen vastaavia huomattavasti pienimuotoisempia vierasjahteja on järjestetty muutaman vuoden välein.
Metsäkauris on uudehko riistaeläin metsästettävien eläinten joukossa. Seuran alueella varhaisimmat todetut kauriin jälkihavainnot ovat 1990 luvulta kun Ylimäen Eino kertoi pääsiäisen aikoihin, että heidän lammashaassaan oli lampaan jälkiä, vaikka tilalla viimeiset lampaat olleet 1950-luvulla! Seuran ensimmäinen kauris kaadettiin talvella 2004. Nykyisin kauriskanta on arviolta 20–30 kpl ja vuosittainen saalismäärä on n. 8 kpl.
Alueeseemme kuuluu Alahärmän suurin yhtenäinen peltolakeus, ns. Kurjenluhta, minkä reunalla virtaa Lapuan joki. Syksyiset sorsavedet sijoittuvat pääosin tälle kohdalle pois lukien Eon hiekkamontut ja savikroopit Kangasnevalla, mistä joskus voi onnistua saamaan sorsasaaliin tai kaksi. Lammen alueelle on rakennettu vesilintukosteikko 2010-luvulla ja sen ylläpitäminen kökkätyöllä on suuri panostus jäseniltä. Myöhemmin syksyllä hanhien muuttoreitti kulkee alueen halki etelään, ja ne pudottavat lepäämään ja ruokailemaan Kurjenluhdan laajalle peltoaukealle. Kurjenluhta, Kangasneva ovat syksyisin myös hyviä paikkoja peltokanalintuharrastajille.
Ampumakilpailu- ja harrastustoiminta on ollut aina seuran jäsenten keskuudessa aktiivista ja mm. seuran majan palkintokaapista on tullut moneen Rhy:n järjestämän joukkuekilpailun kiertopalkinnon loppusijoituspaikaksi. Metsästäjäliiton kilpailutoiminnassa parhaiten menestyneet seuran edustajat henkilökohtaisessa kilpailussa ovat Jarmo Kiviniemi luodikkopronssia Mikkelissä -89 sarjassa M20 ja Jalo Kiviniemi on pronssia hirviammunnassa Ikaalisissa -94 sarjassa M50. Edellä mainittujen lisäksi eri lajeissa joukkuemitaleille ovat päässeet Antti Lahti, Jukka Yliketola ja Asmo Talvikunnas. Hirvenhiihto/-juoksu, haulikkoammunta ja SAL:n lajien harrastustoiminta on ollut jäsenten keskuudessa aktiivista ja menestystä on tullut myös näissä lajeissa aina SM-tason mestaruuksiin asti.
Kennel-toiminnan toistaiseksi paras saavutus on Esko Puhdon osaomistama Viikkinevan Humu, joka voitti SAJ:n Kettukuningas tittelin vuonna 2017.
Seura järjestää vuosittain haukku-, ajo- ja MEJÄ-kokeita alan harrastajille ja seuran jäsenet osallistuvat kokeisiin omistamillaan koirilla. Seuran alueelta luovutetaan myös maasto-ja koirakokeiden järjestämistä varten. Alueen luovutuksesta vastaa seuran puheenjohtaja.
Yhteistyö maanomistajien, naapuriseurojen, riistanhoitoyhdistyksen ja kyläseurojen kanssa eri tapahtumissa on aktiivista. Seuran majaa vuokrataan tapauskohtaisesti, yhteyttä puheenjohtajaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti